En ymmärrä, miten joku voi jättää lapsen yökylään alle vuoden ikäisenä!?! En ymmärrä, miten joku voi olla kasvissyöjä!?! En ymmärrä, miksi joku on lihava!?! En ymmärrä, miksi joku haluaa olla työtön!?! En ymmärrä, miten Trumpista tuli presidentti!?! Tiedättekö mitä? Minä ymmärrän näistä jokaista. En välttämättä hyväksy tai ole samaa mieltä, mutta minä ymmärrän.
Olen alkanut kiinnittää huomioita myös ihan tavallisiin keskusteluihin ja väittelyihin netin ulkopuolella ja sama kaava tuntuu toistuvan usein myös siellä. Me emme ymmärrä, koska emme kuuntele tai vaivaudu selvittämään toisen taustoja. Pääsee paljon helpommalla, kun ei tarvi selvittää miksi toinen on erimieltä. On helpompaa jengiytyä samoin ajattelijoiden kanssa huutamaan omaa mielipidettä. Onneksi tapaan päivittäin myös ihmisiä jotka osaavat ajatella ja he pistävät minutkin miettimään silloin kun itse olen sokaistunut someraivosta.
Ymmärtäminen vaikenee, kun mennään isompiin asioihin. Tiesitkö, että joka kolmas meistä kantaa geeniä, joka saa meidät käyttäytymään agressiivisesti ja altistaa jopa toisen ihmisen tappamiseen? Suurin osa geenin kantajista eivät ole agressiivisia, mutta tämä geeni yhdistettynä väkivaltaiseen ja laiminlyötyyn lapsuuteen saa geenin aktivoitumaan. En todellakaan hyväksy väkivaltaa tai tappamista, mutta tämän tiedon valossa voin ymmärtää siihen johtaneita syitä.
Yleensä emme edes kinastele niin isoista asioista vaan niistä ihan tavallisista. Puolueet ja politikot kinastelevat, miten valtion ja kunnan asiat pitäisi ratkaista - sen sijaan, että keskittyisivät kuuntelemaan ja yrittäisivät edes ymmärtää toistensa lähtökohtia. Puhumme pahaa naapurista, joka ei vastaa ystävälliseen tervehdykseemme tietämättä, että naapurin läheinen kuoli eilen, jonka johdosta naapuri ei surussaan halua kohdata vielä ketään. Ymmärtämällä toisia pääsemme ratkaisemaan oikeaa ongelmaa sen näkyvän oireen alla. Aina ei ole mitään ratkaistavaa, mutta olemalla kiinnostuneita toisistamme lisäämme ainakin omaa tietämystämme.
Luin eilen artikkelin "Dialogisesta johtamistavasta" ja tajusin dialogin suurimman merkityksen. Sen lisäksi, että sen avulla voidaan tasavertaisesti keskustella ja oppia, se tekee myös meistä avoimempia toisiamme kohtaan dialogin ulkopuolella. Dialogi itsessään ei ole mikään uus juttu, mutta olipa kiva tajuta se taas uudelle tapaa.
Avointa sunnuntaita kaikille <3
- Elina
PS: Tässä muuten linkki tuohon artikkeliin. Suosittelen =) Dialoginen johtaminen ja vallankäyttö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti