Maailman hienoin mummo

Meidän mummo asui Kolkontaipaleella talossa, joka ei ollut aivan tavallinen talo, sillä kun sen kynnyksen yli astui, muuttui se meille lapsille satujen Huvikummuksi. Niin kuin saduissa, oli myös meidän mummon huvikummussa kaikki sallittua. Sormet eivät riitä laskemaan niitä kertoja, kun laskimme patjoilla rappusia pitkin, rakensimme lakanoista ja matonkuteista prinsessa pukuja tai tutkimme aitasta aarteita. Vanhaan saunaan rakennettu kauhutalo tai edes pihaan rakennettu vesiliukumäki ei saanut mummoa hermostumaan vaan aina aamulla keittiössä odotti manna– tai riisipuuro jäisellä mansikkahillolla kuorrutettuna.

Mummo edusti myös pysyvyyttä. Vaikka itsellä kotipaikkakunta, kaverit ja kiinnostukseen kohteet vaihtuivat, mummola pysyi aina samana. Meille opetettiin koulussa, että mikään ei ole varmaa paitsi muutos, mutta todellisuudessa sanonta menee näin: "Mikään ei ole varmaa paitsi muutos ja se, että Eeva-mummo on Kolkontaipaleella kyökissä leipomassa riisipiirakoita."

Lähivuosilta mummo opetti meille tietämättään myös kallisarvoisen läksyn. Viimeisten vuosien aikana mummo palasi muistossaan paljon taaksepäin ja selvästi mielenpäälle nousivat ne vaikeat asiat. Asiat, jotka olivat jääneet kaivamaan mieltä ja sydäntä. Uskon, että meidän tulisikin osata antaa itsellemme anteeksi eri elämänvaiheessa tehdyt valinnat ja tapahtumat, jotta ne eivät palaisi mieleemme myöhemmin kummittelmaan. On toki tärkeä antaa anteeksi muille, mutta ennen kaikkea sovinto on tehtävä itsensä kanssa.

Päätän tämän tarinan lempimuistoon, joka mummolla oli minusta:

”Ei olis uskonut, että sinusta Elina tuli tuollainen bisnesnainen, kun miettii sitä millainen sinä olit lapsena. Kun perunapenkkiä katsoi, niin näki heti, mikä niistä oli sinun kitkemä rivi. Kokkosen lasten rivit olivat niin kauniita ja siistiä, mutta sinun rivistä oli nypitty joka kolmas rikkaruoho. Mutta tästäkin huolimatta sinusta kasvoi niin hieno nainen.” Mitäpä muuta minusta olisi voinutkaan tulla, kun esikuvana oli maailman hienoin nainen, mummo.

Ihania muistoja sydämessä aina vaalien

Rakkaudella,

- Elina