Ennen kaikkea äiti

Viime viikolla olin juontamassa Lahden Sokoksella Kutsu Kauneuteen -tapahtumaa. Minut oli pestattu juontajaksi ma-la aikavälille eli kuudeksi päiväksi. Odotin innoissani viikon juontohommia ja pitkästä aikaa pääsisi vielä kauneuden pariin! :) 

Keskiviikkona oli Dior-juontopäivä. Pääsin Riia
Koiviston taitavaan käsittelyyn.

Vain viisi päivää ennen lähtöä kaikki viikon suunnitelmat meni uusiksi -joskus elämässä tulee näitä nopeita käänteitä! Ajatus oli, että mieheni olisi ollut Venjan kanssa koko viikon osaksi Tampereella ja osaksi luonani Lahdessa. Hän oli tehnyt niin paljon ylitöitä, että sai niillä viikon vapaaksi. Mutta, joskus elämässä tulee tarttua tilaisuuteen, kun sellaisen eteen saa, joten niinpä mieheni vaihtoi yhtäkkiä työpaikkaa. 

Uuden työn saamisen edelletys oli osallistuminen koulutukseen, joka alkoi heti maanantaina. Niinpä yhtäkkiä meillä olikin molemmilla edessä työviikko ja Venja oli taas ilman hoitajaa.. Haasteita näemmä piisaa tässä organisoinnissa. Enkä tietenkään voinut olla tästä vihainen tai jäädä voivottelemaan tilannetta -tai ei siitä olisi ollut mitää hyötyä. Asenne ratkaisee niin monessa, joten ei muuta kuin seuraavaa siirtoa miettimään.

Aiemmin keikoilla ollessani tarkistin hotellilla,
moneltako aamupala loppuu, että ehtii syödä ennen
keikan alkua. Venjan mukana ollessa piti katsoa,
moneltako aamupala alkaa, että kauanko piti
heräämisen jälkeen odotella :) 

Kaksi päivää olin urhea ja ajattelin olevani juontaja ja että kyllä Venjalle jotenkin hoitaja järjestyy. Ei minun tarvitse siksi jättää keikkaa väliin, että mieheni ei voinutkaan jäädä kotiin. Kävimme läpi melkein kaikki mahdolliset tutut ja laitoin tiedustelua myös MLL hoidonvälitykseen.

Kunnes torstai-iltana tuli itku. Olin koittanut olla tosi reipas ja ajatella, että viikko on lyhyt aika ja voin olla juontaja, kyllä kaikki järjestyy. Mutta sitten minut valtasi ajatus siitä, että enää en ole vain juontaja -ennen kaikkea olen äiti. Mieheni oli ihana<3 hän halasi ja lohdutti ja sanoi, että hieman tätä odottikin, että olin ollut yllättävän reipas asian suhteen. Tehtäisiin, kuten minusta parhaalta tuntui. 

Tässä vaiheessa hoitajat oli suurimmaksi osaksi järjestetty, mutta mielestäni viikko olisi ollut liian raskas Venjalle ja liikaa muutoksia yhdellä kertaa. Niinpä minussa äiti voitti juontajan ja laitoin viestiä kollegalleni tilanteesta, josko hän pääsisi avuksi juontohommiin. Tästä kyllä syytän Ellua, koska hän on mulle tuosta kiintymyssuhteen muodostumisesta ja tärkeydestä paassannut, niin ei tulisi enää mieleenkään olla montaa yötä erossa Venjasta. 

Äidin tähtisilmä on niin reipas ja sopeutuvainen.

Loppu viimein asiat järjestyivät ja pääsin kuin pääsinkin kauneuden pariin, mutta vasta tiistaista lauantaihin. Upea Pia korvasi juontoni maanantain osalta ja olin sen päivän vielä kotona Venjan kanssa. Tiistain ja keskiviikon Venjaa oli Tampereella hoitamassa tuttu hoitaja ja päivät sujuivat hienosti.

Rankka viikosta tuli meille kaikille -keskiviikkoiltana töiden jälkeen mieheni ajoi Venjan ja äitini Lahteen, jossa mummi hoiti Venjaa torstain ja perjantain juontopäivieni ajan. Onneksi ei siis tarvinnut olla kuin yksi yö erossa omasta aarteesta. Perjantaina töiden jälkeen mieheni ajoi Lahteen ja vapautti mummin hoitovuorosta. Sitten olimme koko perhe koossa ja lauantaina juontojen jälkeen palasimme Tampereelle.

Kun pääsi Venjan viereen nukkumaan, niin
oli olo, että kaikki on hyvin. 

En voi kylliksi kiittää upeaa tukiverkkoa, joka meitä arjessa auttaa<3 On niin voimauttavaa, saada olla välillä myös se juontaja ja tehdä keikkoja -vaikka äitinä olo parasta onkin.