 |
| Lasten kanssa tallilla. Venjan ratsastuksen jälkeen eväitä :) |
Meillä pääosaa näyttelee mahdollisimman pitkään kotona lasten kanssa oleminen, hyvin epäsäännöllinen arki ja paljon ystäviä ja reissuja. Päikkärit nukutaan hyvin niin vaunuissa, autossa kuin sängyssä, missä nyt satutaan olemaan. Yöksi ehditään kuitenkin pääsääntöisesti kotiin. Meillä syödään paljon herkkuja ja kömmitään yöllä viereen tuhisemaan. Meillä asuu rakkaus. Niin myös heillä:
On ystävä, jolle rutiinit ovat tärkeitä. Päivät ja kuukaudet ovat pitkälle etukäteen suunniteltuja ja poikkeukset ovat hankalia järjestää. Lapset rakastavat rutiineja ja heillä arki on turvallista, kun sitä osaa ennakoida. Meillä kysytään aamulla usein: "Mihin tänään mennään?" - ja silti kumpikaan ei ole oikein tai väärin, arki ja tavat ovat erilaisia.
On ystävä, joka osaa arvostaa aikaa oman perheen kanssa. Arvostan suuresti, kun kyläily kutsuun tulee rehellinen vastaus, "tänään ei sovi, haluamme viettää aikaa oman perheen kesken". Vaikka tämä on mielestäni upeaa ja aivan liian harva näin tekee, meillä on aina ovet auki ystäville. Joskus pohdimmekin, että osaammeko viettää keskenään aikaa =D onneksi tänä kesänä ainakin yksi reissu tuli tehtyä vain oman perheen kesken.
On ystävä, joka pitää lapsistaan niin kovasti huolta, että on varma, ettei kukaan muu pysty heistä huolehtimaan muutamaa tuntia pidempään. Ja on samalla itse aivan uupunut. Rakkaus näkyy joskus jopa ylihuolehtimisena ja joistain asioista on hyvä osata luopua. Tätä on täytynyt myös itse harjoitella.. Että sillä ei ole merkitystä, jos housut ja paita ei sovi yhteen.. Tai jos isän kanssa syödään lounaaksi makkaraa ja kasvikset jäävät sillä kertaa antamatta. Ehkä ne lapset selviää <3
On ystävä, joka tekee kaikki ruuat lapsilleen aina alusta alkaen itse. Myöskään sokeria ei tässä taloudessa tunneta. Taaperoikäinenkin lapsi ei ole vielä saanut mitään herkkuja. Ihailtavaa sitkeyttä, sillä eihän lapset todellakaan sokeria tarvi, mutta jotenkin sitä lipsuu -ja pienempi pääsee aina aikaisemmin jutun juonesta kiinni. Tarkoitus oli hyvä itselläkin, mutta 2,5-vuotiaana meni ensimmäiset karkit -jätskit jo toki 1-vuotiaana *hups*. Respect.
 |
| Poppareita! |
On ystävä, joka laittoi lapsen tarhaan 9 kk iässä. On ystävä, joka oli kotona ja imetti vielä 3-vuotiasta lastaan. On ystävä, joka tekisi mitä vain lastensa vuoksi ja ystävä, joka haluaa pitää kiinni urastaan. On ystävä, joka ei koskaan julkaise lastensa kuvia somessa ja ystävä, joka valvoo yöt vauvansa kanssa ja leikkii päivät taaperon kanssa hymy huulilla, jaksamisen äärirajoilla. On ystävä, joka juo iltaisin lasillisen viiniä ja ystävä, joka vaunulenkkeilee joka päivä.
Ja jokaikinen heistä aivan yhtä tärkeä ja arvokas. Ja rakastava äiti. Jokaisella ainoana tavoitteena olla paras mahdollinen äiti omille lapsille ja olla onnellinen, nyt.
Jokaisesta ystävästäni kiitollinen
- Kati
 |
| Ystäviä ja heidän lapsiaan Venjan 3-v synttäreillä <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti