Nyt meni muisti

Tää on jännä aihe, sillä kaikilla on varmasti hetkellisiä kokemuksia muistinmenetyksestä, mutta harva tajuu, että muisti voi kadota vuodenkin ajalta. Vuosia sitten ystäväni kertoi, että ei muista toisen lapsensa ensimmäisestä vuodesta yhtään mitään. Ajattelin tuolloin, että lausahdus oli enemmän kielikuva, kun totuus. Viimeisten vuosien aikana olen kuitenkin kuullut useammankin äidin suusta, että pikkulapsi ajalta puuttuu muistista palanen. Siltikkään en ajatellut että muistinmenetys voisi olla todellinen.

Onneksi Tuukkaakin väsytti välillä :D

Havahduin tähän aiheeseen taas, kun katselin kuvia Tuukan 1-vuotis synttäreiden jälkeen. Kuvat näytti ihan vierailta ja siinä aikana tuumailtuani tajusin että, muistini on hyvin hatara keväältä 2015 ja oikeastaan en muista siitä mitään. Muistan helmikuussa tekemäni raskaustestin, huhtikuun juontokeikan ja sitten muisti palautuu heinäkuusta eteenpäin. Muistan voivotelleeni, että väsyttää niin perkeleesti, mutta en tajunnut, että se väsymys tulisi koituvan muistini kohtaloksi.

Jotenkin ihan uskomatonta, että ihminen voi olla niin väsynyt, että muisti menee ja silti pystyy toimimaan suhteellisen normaalisti. Luulisi, että jos on noin väsynyt niin sitä ei pystyisi toimimaan millään tasolla? Ehkä muistin sotkeentumiseen vaikuttaa myös se, että päivät on mennyt tietyllä rutiinilla ja mitään mullistavaa (ainakaan muistaakseni ;) ) ei ole tapahtunut. Onneksi on tullut otettua kuvia siltä ajalta, niin voi niiden avulla jäljittää mitä tuli touhuttua.

Otin ylös tällä viikolla yksi yö Juusen heräilyt, kun tuntuu että heräiltiin jatkuvasti…enkä ihan väärässä ollut. Toivottavasti saadaan unirytmi korjattua ettei tästäkin tuu muistijäljetön ajanjakso.

Unettomin terkuin,

Elina