Ja sitten tapahtui ELÄMÄ ja mikään ei pysynyt suunnitelmassa!

Suurin työelämän - tai oikeastaan koko elämänoppi, mitä olen ymmärtänyt lasten saannin jälkeen on se, että elämää ei voi suunnitella täyteen. On pakko jättää 20% liikkumavara, jos haluaa saada kaikki tehtyä. Vaikka kuinka olisit hyvä aikatauluttamaan niin elämää ei kiinnosta. Se tulee jossain vaiheessa yllättäen väliin, ja jos kalenterissa ei ole yhtään liukumavaraa ollaan kusessa.

Elämä voi tulla influenssana, oksennustautina, tulipalona, potkuina, lisätyönä, vauvan refluksina tai missä muussa tahansa muodossa. Toki elämään voi tulla myös positiivinen muutos vaikka yllätysraskauden tai uuden työpaikan myötä, mutta varmaa on, että kenenkään elämä ei pysy stabiilina kauhean pitkään.

Oma elämäni on ollut viimeisen puoli vuotta yhtä vuoristorataa ilman turvavöitä ja ihan tosissaan hämmästyin, kun viime YAMK lähijaksolle ajellessani tajusin, että olen palauttanut kaikki vaaditut kotitehtävät. Kirjoitettuna oli 3 kirjaesseetä, yrityksen strategia ja pari pienempää tehtävää. Vaaditun 3 kirjan lisäksi olin kuunnellut 4 ylimääräistä kirjaa aihepiirin ympäriltä opparia varten. Nämä siis sen normaali arjen ohessa, joka lähiaikoina on ollut vähän työläämpi kuin aiemmin.

Mietiskelin miten vitussa sain kaikki tehtyä ilman burnouttia (been there, done that!) tai muuta järjen menetystä? Aika nopeesti löysin syy-seuraus yhteyden alunperin väljästä kalenterista. 3-4 päivän työviikko antaa tosi paljon pelivaraa ja kun itselläkin on tähän väliin vain yksi harrastuspäivä ja lapsilla ei ollenkaan niin kalenterissa kaikki on liikkuvaa. 3-4 päivän työviikko oli välillä täydet 7/7 jos otetaan mukaan myös ne koulutehtäväpäivät, mutta onneksi niitä sai sitten kuitenkin tasattua aina pidemmillä vapailla. Hätiin otettiin myös ulkopuolinen lapsenvahti ja itselle oli mukava oivallus, että on ihan okei myös ostaa apuja, kun sitä tarvitaan.

(Rehellisyyden nimissä tunnustettakoon, että kyllä mukaan mahtui myös niitä epätoivonhetkiä, että en millään saa kaikkea hoidettua. Onneksi on Kati kenelle avautua ja vahva usko siihen, että kaikki tapahtuu tarkoituksella)!

Juuri tällä hetkellä tuntuu seesteiseltä. Olkoon se seuraavan puolen vuoden trendi! <3 Jos sinua siellä ahdistaa niin suosittelen kalenterinraivaustalkoita. Mitä voisit jättää pois, että saisit liikkumavaraa niiden asioiden tekemiseen mitä todella haluat tehdä?

Lämpöä ja aurinkoa,

Tuuli-Elina