Onko julkisuus ainoa tae ammattitaidolle?

Osallistuin taannoin luennolle, jossa kerrottiin TV-formaattien synnystä ja viemisestä ulkomaille. Aihe oli todella mielenkiintoinen ja liippaa läheltä myös omaa alaa. Kysäisin sitten lopuksi tältä tuottajalta, että miten juontajat TV-ohjelmiin valitaan? Nykyään kun näyttää siltä, että samat juontajat pyörivät eri ohjelmissa ja kanavilla. Julkiksiin luotetaan. Kun joku on todettu hyväksi juontajaksi, hänet halutaan pestata jatkossakin. 

Mansen Mörinät 2014

Sitten huomasin, että tämä sama ilmiö tapahtuu muuallakin kuin juontajissa. Kuuntelen enimmäkseen radiosta fiiliksen mukaan joko Suomipoppia tai Looppia. Molemmilla kanavilla kuulee pääosin samoja artisteja tunneista ja päivästä toiseen. Meillä olisi sadoittain upeita laulajia tässä maassa, jotka haluaisivat äänensä ihmisten kuunneltavaksi, mutta siihen ei anneta mahdollisuutta. Eikö olisi paljon upeampaa, kuulla eri artistien kappaleita päivän aikana? Uusia tulokkaita, jotka kovasti haluaisivat laulunsa radiosoittoon. Henkilökohtaisesti kyllä tykkäisin tutustua uusiin laulajiin ja kuunnella monipuolisesti eri artisteja enkä joka päivä samoja cheekkejä ja sanneja. 

Kun joku on hyvä, ihmiset tykkää, niin ei haluta ottaa turhia riskejä. Ei juontajien tai artiestien valinnassa. Itse olen hyvä juontaja. Hyvä työssäni ja keikoilta saan 95% positiivista palautetta. Sama juttu Ellun kohdalla, älyttömän mahtava tyyppi ja juontaja, mutta koska kumpikaan meistä ei ole julkkis -isot tapahtumat ja tv-tuotannot on käytännössä mahdottomuus.

Tammerfest / Festbabe 2012

Seuraava perustuu vain ja ainoastaan omiin fiiliksiin, eikä ole faktaa. Jos et julkkis, niin ainakin on tunnettava oikeat ihmiset. Joku, joka tuntee jonkun tuottajan, joka juuri etsii juontajaa, olisi suositeltava juuri sinua. Enää ei ole ns. "casting-tilaisuuksia", joihin pääsisi kykynsä näyttämään. Kuten nuorten kesätyöpaikan saaminen -myös meidän alalla työkeikkojen saaminen näyttäisi olevan suhteista kiinni. Kun tunnet oikeat ihmiset ja olet oikeaan aikaan liikkeellä, saattaa isompi tuotanto osua kohdalle. 

Näyttäisi siltä, että vain urheilu on tässä mielessä "rehtiä". Kun asetut 100m juoksun lähtöviivalle, sillä ei ole merkitystä, oletko osallistunut johonkin tositeeveeohjelmaan ja sekoillut siellä itsesi julkisuuteen tai jos lähtölaukauksen antaa serkkusi. Vain sillä on merkitystä, että onnistut juoksussa ja tulet ensimmäisenä maaliin. Tehty työ palkitaan ja paras saapuu voittajana maaliin.

Välillä siis turhauttaa kilpailla keikoista alalla, jossa on joka ikinen kerta näytettävä kykynsä, jokainen keikka on kuin uusi työhaastattelu. Mutta ilman julkisuuden tuomaa nostetta tai hyviä suhteita oikeisiin tyyppeihin, suuremmat prokkikset menee nyt ja jatkossa aina samoille jo luotetuille ja hyville tyypeille. En siis sano, etteikö nykyiset juontajat ja artistit olisi hyviä, mutta pienessä Suomenkin kokoisessa maassa töitä voisi jakaa hieman laajemmalti? 

Reipaasti kohti kevättä; 
Kati