Tavallinen työpäivä

Tavallinen työpäivä

tiistai 1. joulukuuta 2015

Muuttaako toinen lapsi taas kaiken?

Kati pohdiskeli pari viikkoa sitten kirjoituksessaan, mitä muutoksia lapsi tuo tullessaan vanhempien elämään. Tämä kirjoitus toimii siihen vähän niin kuin luonnollisena jatkumona.

Tässä havaintoni kuluneelta reilulta parilta kuukaudelta.
  • Hiljaiset hetket ovat kadonneet lähes kokonaan. Silloin, kun lapset nukkuvat päiväunet yhtäaikaa (todennäköisyys noin 50%) voin lepuuttaa korviani hiljaisuudessa.
  • Itkun määrä on tuplaantunut. Useimmiten lapset itkevät vuorotellen, joka on lohduttamisen kannalta hyvä juttu, mutta korvien melusaasteen kannalta huono.
  • Oma-aika tarkoittaa sitä, kun olet vain toisen lapsen kanssa.
  • Sitten kun olet vain toisen lapsen kanssa, niin podet huonoa omaatuntoa siitä, että et ole sen toisen lapsen kanssa.
  • Noin joka kolmas ruoka on cocktailyyppinen eli syödään seisten, koska vauva haluaa olla liikkuvan Manducan kyydissä. Muut ruuat ovat intervallityylisiä eli nousen ruokailua kohden keskimäärin 4 kertaa (aiemmin riitti noin 1-2 nousua) palvellakseni jompaa kumpaa vaippaikäistä. 
  • Nukkumaan mennään aikaisempaa myöhemmin, koska vauva on iltavirkku. Herätysaika on kuitenkin pysynyt aamuvirkun Tuukan ansiosta samana…
  • Makuuhuoneesta on tullut yöpäivystyshuone, jonka ainoa hoitaja olen minä. On ohi tullutta pissaa, oksennusta ja ripulia. Puhumattakaan nälästä. 4 tuntia keskeytymätöntä unta on yhtä todennäköistä, kuin lotto voitto.
Kaikista tärkein havainto on kuitenkin se, että rakkauden määrä on triplaantunut ja silloin kun molemmissa kainaloissa on tuhisevat paketit, olen onnellisempi kuin koskaan ennen. (Tai sit se johtuu univajeesta ja hormooneista, että leijun päivästä toiseen vaaleanpunaisessa kuplassa..) Parhautta päivissä ovat myös vitsit, kuten "ei kahta ilman kolmatta" ja lausahdukset "sitten seuraavan vauvan kanssa.." jostain syystä en ole Antin mielestä yhtään hauska. :D



Rakkaudella,

Elina


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti