Salaraskaat

Kovasti ajankohtainen aihe yrityksessämme on tällä hetkellä raskaudet ja juontotarjoukset. Päällimmäinen kysymys onkin, että onko tarjousta tehdessä velvollisuus kertoa asiakkaalle, että juontaja on raskaana?

Normaalisti etenevä raskaus ei ole sairaus, se ei vähennä juontajan ammattitaitoa tai osaamista. Raskaus ei vaikuta juontajan ääneen tai jaksamiseen ennen ihan loppuraskautta, jolloin kuuluukin jo jäädä äityslomalle.

Kuitenkin; juontaja valitaan varmasti osaksi keikalle myös ulkonäön perusteella. Jos kuvissa esiintyy hoikka, tyylikäs juontaja, onko tarjous ollut harhaanjohtava, mikäli keikalle saapuu sama ääni, mutta ison vatsan kanssa? 

Mikäli raskaudesta ilmoittaa jos tarjousvaiheessa, se voi kuitenkin saada asiakkaan pohtimaan juontajan jaksamista tai hän voi jättää juontajan varaamatta, koska "jotain voi sattua". Tällöin juontaja on menettänyt keikan ilman pätevää syytä -vain siksi, että on raskaana.

Onneksi monet asiakkaamme ovat meille tuttuja ja he ovat tietoisia tilanteesta. Silloin asialle on helppo naureskella ja voidaan yhdessä pohtia, onko raskaus "este" keikalle. Monesti kauppakeskusjuonnoissa tai muissa koko perheentapahtumissa raskaudesta ei ole haittaa. Mutta entä sitten kun kyse on yritysjuhlista tai firman pikkujouluista, joissa myös alkoholilla on näkyvä rooli? Sopiiko silloin raskaana oleva juontaja kuvaan, vaikka hän juonnot moitteettomasti hoitaisikin? 

Vaikka itsellä on menossa vasta rv 18 ja vatsa ei ole vielä kovin suuri -jättäydyin pois messuemännän tehtävistä. Olen ollut erään asiakkaan messuosastolla jo monta vuotta (kenties 5?). Viime vuonna olin poissa ensimmäistä kertaa, koska esikoiseni oli vastasyntynyt. Mutta silloinkin osastolla oli kauttamme MAIKIN messuedustaja. Tänä syksynä raskausuutiset olivat Facebookin kautta jo kiirineet yritykseen ennen kuin ehdin messuista sopia. Näin ollen yhdessä päädyimme toiseen messuedustajaan, sillä tähän työn luonteeseen kuuluu olla paitsi ammattitaitoinen, myös vetävän näköinen ja "kiva katsella".

Mitä mieltä sinä olet? Ottaisitko tapahtumaasi raskaana olevan juontajan? 

Rikos viinibaarissa

Osallistuin torstaina ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa yrittäjien verkostoitumistilaisuuteen nimeltä "Viinejä ja Vinkkejä". Täytyy tunnustaa, että vaikka kuinka seurallinen olenkin, niin kyllä vähän jännitti osallistua tilaisuuteen, josta en etukäteen tuntenut yhtään osallistujaa. Tämä lähtökohta on verkostoitumisen kannalta kuitenkin erinomainen, koska tälloin on yksinkertaisesti PAKKO tutustua muihin läsnäoleviin.

Vaikka voisi kuvitella, että verkostoituminen olisi näiden yrittäjänä vietettyjen vuosien jälkeen helppoa, ei se sitä koskaan kuitenkaan ole. On paljon mukavampaa ja helpompaa istua Katin kanssa verkostoitumistilaisuuksissa päät yhteen painettuna ja juoruta omia juttuja aina puhujien välissä nauttien tarjoilusta. Ollaan usein tätä keskenään naureskeltukkin, että miten tämän synnin tiedostettuaan silti usein vajoamme siihen :D

Toinen asia mikä torstaissa jännitti oli se, että miten ihmeessä mahdun joukkoon mahani kanssa pyörimään ja mitä H****Ä laitan päälle. Vaatevalikoima on kuitenkin himppasen verran kapeahko tässä vaiheessa… Onneks kaapista löytyi sopiva tunika niskaan, niin ei tarvinnyt lähteä Antin verkkareilla. (Katikaan ei onneks antanut sapiskaa vaikka tunikan väri oli hyvin kaukana minulle sopivista kevään väreistä :D ) Ja hyvin mahduin mukaan pyörimään mahan kanssa ja sain ennemmin hyvän tahtoisia hymyjä kuin kehotuksia siirtyä kohti synnäriä.

Ja tosiaan nyt kun ei ollut sitä tuttua kenen kanssa jumittua baarin nurkkaan, tuli käyntikortteja vaihdettua huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Iso kiitos vielä tapahtuman järjestäjille, sekä Nooran Viinibaarille mukavasta illasta, taidan tulla toistekkin.

Ainiin se rikos…no se tulee tässä:

Mikä on hyvä syy perua keikka?

Viime viikonloppuna olin pitkästä aikaa, eli kesätauon jälkeen, juontokeikalla. Tällä kertaa juontopaikaksi sattui kauppakeskus Tampereella ja keikan varmistuessa olinkin ihan huippufiiliksissä, että jes, lyhyet työmatkat ja helppo saada lapsi hoitoon kun ei tarvitse yökylää miettiä. Vaan kuinkas sitten kävikään..? 

Tämä elokuu nyt sattuikin vain olemaan oletettua kinkkisempi. Molemmat "mummot" ovat lomalla ja mökeillään kumpainenkin. Yleensä viikonloppukeikoissa on aina voinut luottaa mummojen apuun. Mummojen lisäksi laskin, että tukiverkkoon ja Venjaa hoitaneisiin ihaniin läheisiin ihmisiin kuuluu 4 muutakin ihmistä ja kaikilla oli viime viikonloppuna jotain sovittua menoa. Apua! Siis kuusi mahdollista hoitopaikkaa, eikä yksikään ollutkaan käytettävissä. Lisäksi miehelläni oli viikonloppuna työvuorot.

"Siis mitä? Eikö mulle oo hoitajaa?"

Mieheni ei halua, että kukaan meille "vieras" hoitaa Venjaa vaikka itse olisin tarvittaessa valmis kysymään lastenhoitoapua esim. MLL tai muista järjestöistä. Venja on kuitenkin todella vastaanottavainen eikä juuri vierasta tai ainakin tottuu uusiinkin hyvin nopeasti. Siksi kysyin jopa Ellulta, että jos kuskaisin Venjan heille Hämeenlinnaan, niin miten sujuisi tuo kahden lapsen kanssa touhuaminen yhden päivän ajan =D se olisi kuitenkin ollut tosi raskasta sekä minulle ajaa juontohommien lisäksi aamulla ja illalla Hämeenlinnaan puhumattakaan raskaana olevasta Ellusta touhuamassa kahden vaippaikäisen kanssa *kääk*

Juontokeikan väliin jättäminen on kuitenkin se vihonviimeinen vaihtoehto, vaikka MAIKILTA tarvittaessa löytyykin muita juontajia paikkaamaan. Onko keikan perumiseen riittävä syy se, ettei saa lapselle hoitajaa? Keikat varataan kuitenkin yleensä vähintään 1kk aiemmin, joskus jopa 6kk niin silloin ei hoitokuvioita pysty vielä miettimään. Ehkä jos olisin palkkatöissä, niin kynnys jäädä kotiin olisi pienempi? 

Aiemmin keväällä jouduin valitettavasti jättämään yhden sovitun keikan väliin, koska Venja oli silloin ensimmäistä kertaa kipeänä. Sairas lapsi on kuitenkin riittävä syy keikan perumiselle, vaikka se itsestä todella pahalta tuntuikin; (MAIKKI löysi kuitenkin toisen juontajan paikkaamaan).  En kuitenkaan osannut edes kuvitella, että jättäisin sairaan lapsen hoitoon <3.

Kipeänä paras paikka nukkua oli äidin
masun päällä <3 Mangustidokkari ei jaksanut
kauaa kiinnostaa :)

Asiat onneksi loppuviimein järjestyi parhain päin tämän viime viikonlopun osalta, kun mieheni onnistui vaihtamaan lauantain työvuoronsa pois ja oli näin Venjan kanssa kotosalla. Sunnuntaiksi saatiin mieheni isä puolisonsa kanssa Venjan perään katsomaan, kiitos <3

Pääsin kuin pääsinkin juontamaan, wohoo! :)

-Kati

Aina ei saa mitä haluu..

Uhkaavasti näyttää siltä, että joudun skippaamaan pitkään odottamani seminaarin lastenhoito-ongelmien vuoksi eli suomeksi: tapahtuma on päivällä ja Tuukalla ei ole hoitajaa. Vit****ko? -Kyllä

Tuukka TAOKK:lla

Kun Tuukka oli alle puolivuotias, hän kulki näppärästi mukana seminaareissa, tilaisuuksissa ja palavereissa kaukalossa tyytyväisesti nukkuen tai lattialla leluja ihmetellen. Parhaiten itselleni on jäänyt mieleen, kun olin puhumassa yrittäjyydestä ammattillisen puolen opettajaopiskelijaryhmälle ja Tuukka makoili estradilla viltin päällä tyytyväisenä jokellellen. Keskustelu kääntyi yllättäen perheen ja työn yhdistämiseen, eikä niinkään liiketoiminnan kehittämiseen mikä taisi olla opettajan tavoite.
 
Toinen muistijäljen jättänyt reissu oli, kun olin yläkoululla puhumassa nuorille yrittäjyydestä ja Tuukkaa ei huvittanut olla paikallaan olevassa kaukalossa niin sujuvasti sitten vispasin koppaa puolituntia ilmassa keskeyttämättä kuitenkaan puhettani :D Tuli siinä samalla sit haukkari treenikin…

Matkalla koulukeikalle

Noh, tämä aikakausi päättyi kuitenkin puolen vuoden jälkeen. Nuori herra kävi vähän vaativammaksi ja päätti, että äidin ei ole syytä keskittyä muihin ihmisiin tai tilanteisiin kuin häneen ja niinpä yhteiset työreissut saatiin haudata toistaiseksi…ja haudassa ovat saaneet reissut pysyä edelleen :D  Eli nyt jos mielin päästä johonkin päiväsaikaan tapahtuvaan tilaisuuteen -kaikki riippuu mummien aikatauluista. Anoppini on ollut aivan mahtava ja saanut vuorotyöläisenä todella hyvin järjesteltyä vapaapäiviä tai vuoroja aina tarpeen mukaan (kiitos anopille <3). Aina ei tietenkään natsaa tai edes kehtaa pyytää, jos ei ole ihan pakollinen meno.

Tämä tuleva seminaari, johon en todennäköisesti pääse, ei ole tietenkään ainoa mihin en ole päässyt ja kyllä se aina harmittaa, kun joutuu jättämään jotain itselle mielenkiintoista väliin. Mutta niin se vaan on, että jos haluaa pitää lapsen kotona hoidossa, niin silloin se lapsi on myös hoidettava niinäkin päivänä kuin olisi jotain ”mielenkiintoista” muualla. Lisäksi ihan itse olen tämän valinnan tehnyt, joten eipä minulla ole siitä silloin oikeus mielestäni liikaa purnatakkaan. Päivähoitohakemuksen voi kuitenkin täyttää koska tahansa. Mieluummin kuitenkin tirautan nyt muutaman kyyneleen väliin jääneiden tapahtumien takia, kuin itken valtoimenaan sitä, että joku muu saa halia lapseni päiväunille ja nauraa vasta heränneen lapsen tokkuraisuudelle. Ehtiihän sitä vielä tilaisuuksiin muutaman vuoden päästä ja siihen asti yritän iloita niistä tilaisuuksista, joihin pääsen ja hyväksyn sen, että aina ei voi saada mitä haluu :)


Terkuin, Elina

Vuoden parhaat mokat

Mietittiin ensin, voidaanko kirjoittaa mokista. Kun onhan se firmalle huonoa mainosta, jos ja kun asiakkaatkin näitä lukee… Mutta sitten aateltiin, että what the hell, ihmisiähän tässä vaan ollaan. Sitä paitsi virheistä on opittu tai no... Ainakin niille on naurettu.

Vaikka yrittäjyyden ja äitiyden yhdistäminen on sujunut kummallakin suht mutkattomasti, niin joskus se krooninen univaje on saattanut ottaa yliotteen.

Tässä parhaimistoa:

1. Tarjous väärälle asiakkaalle

Yrittäjälle tarjousten teko on tuttua puuhaa ja meiltäkin se sujuu oikein hienosti. Yksi kaunis päivä Elina teki asiakkaalle tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen, oikoluetutti sen Katilla, tarkisti vielä kertaalleen päivämäärät ja hinnat ja lähetti sen asiakkaalle… Seuraavana päivänä vastaanottaja kiitti hyvästä tarjouksesta, mutta lisäsi kuitenkin, että "Taisi tulla väärälle asiakkaalle".

2. Hinnan "korotus"

Meillä on jonkun verran vuosittain toistuvia keikkoja ja yleensä samalla hinnalla mennään vuodesta toiseen. Joskus kuitenkin hinnoissa on tarkistuksen paikka varsinkin, kun matkakustannukset vaihtelevat sen mukaan, mistä juontaja saapuu paikalle. Tänä vuonna yhden asiakkaan kohdalla päätimme nostaa hintaa em. syystä, mutta kummallekkaan ei tullut mieleen tarkistaa edellisvuoden laskutettua hintaa ennen tarjouksen lähettämistä… Ja kuinka ollakkaan laskutus vaiheessa huomasimme, että tämä uusi korotettu tarjous olikin todellisuudessa pienempi mitä edellisvuoden tarjous! Ei voi meitä ainakaan ahneudesta syyttää!


3. Kengät x2

Katilla oli kesäkuussa alkamassa stailausnäytöksen juonto, missä tarkasteltiin vielä kesän juhlavaatteita. Silloin myös oma vaatetus on hyvä olla teemaan sopiva, kenkiä myöden. Hetken matkaa keikkapaikalle ajeltua Kati onneksi katsahti liikennevaloissa jalkoihinsa... Ja kappas, siellähän oli Aino-kotitossut unohtuneet jalkaan. Tarpeeksi juhlava?

Ja kun vain tämä olisi ollut ensimmäinen kerta. Kati on myös aikoinaan lähtenyt kotoa kävellen (!!!) keikkapaikalle eri pari kengät jalassa. Matkaa oli hieman vajaa kilometri, mutta siltikään saappaat, joissa toisessa oli korko ja toisessa kiilakorko eivät tuntuneet kävellessä kummallisilta? 

4. Saatavien perintä.

Ei ole olemassa mitään yhtä ärsyttävää asiaa, kuin se, että asiakkaan laskun maksu viivästyy eräpäivästä viikkotolkulla. Rahojen kotiutuminen kyllä nopeutuisi huomattavasti, jos laskujen tekemisen lisäksi ne vielä muistaisi itse ensin lähettää asiakkaalle. Ohups...

5. Nettisivut

Ei tuu varmaan yllätyksenä, että meillä itsellä ei ole aikaa eikä osaamista tehdä tai päivittää nettisivuja, joten olemme aina ostaneet palvelun ulkopuolelta. Nyt viimeksi noin kuukausi sitten vaihdoimme sivujen ylläpitäjää ja hän pommitti meitä alkuun omituisilla kysymyksillä kuten: "Mille alustalle nettisivut on tehty?" "Onko sivunne varmistettu jollain tapaa aiemmin?" "Miltä palvelutarjoajalta on vuokrattu palvelintila ja sähköpostipalvelut?" Öööööööö....  On se hyvä, että laskuja nettisivuista kyllä maksetaan, mutta ei näköjään tiedetä mitä ja kenelle =D 

Aurinkoisia elokuun päiviä, terkuin Kati ja Ellu