Tavallinen työpäivä

Tavallinen työpäivä

lauantai 20. elokuuta 2016

Nyt meni muisti

Tää on jännä aihe, sillä kaikilla on varmasti hetkellisiä kokemuksia muistinmenetyksestä, mutta harva tajuu, että muisti voi kadota vuodenkin ajalta. Vuosia sitten ystäväni kertoi, että ei muista toisen lapsensa ensimmäisestä vuodesta yhtään mitään. Ajattelin tuolloin, että lausahdus oli enemmän kielikuva, kun totuus. Viimeisten vuosien aikana olen kuitenkin kuullut useammankin äidin suusta, että pikkulapsi ajalta puuttuu muistista palanen. Siltikkään en ajatellut että muistinmenetys voisi olla todellinen.


Onneksi Tuukkaakin väsytti välillä :D

Havahduin tähän aiheeseen taas, kun katselin kuvia Tuukan 1-vuotis synttäreiden jälkeen. Kuvat näytti ihan vierailta ja siinä aikana tuumailtuani tajusin että, muistini on hyvin hatara keväältä 2015 ja oikeastaan en muista siitä mitään. Muistan helmikuussa tekemäni raskaustestin, huhtikuun juontokeikan ja sitten muisti palautuu heinäkuusta eteenpäin. Muistan voivotelleeni, että väsyttää niin perkeleesti, mutta en tajunnut, että se väsymys tulisi koituvan muistini kohtaloksi.

Jotenkin ihan uskomatonta, että ihminen voi olla niin väsynyt, että muisti menee ja silti pystyy toimimaan suhteellisen normaalisti. Luulisi, että jos on noin väsynyt niin sitä ei pystyisi toimimaan millään tasolla? Ehkä muistin sotkeentumiseen vaikuttaa myös se, että päivät on mennyt tietyllä rutiinilla ja mitään mullistavaa (ainakaan muistaakseni ;) ) ei ole tapahtunut. Onneksi on tullut otettua kuvia siltä ajalta, niin voi niiden avulla jäljittää mitä tuli touhuttua.

Otin ylös tällä viikolla yksi yö Juusen heräilyt, kun tuntuu että heräiltiin jatkuvasti…enkä ihan väärässä ollut. Toivottavasti saadaan unirytmi korjattua ettei tästäkin tuu muistijäljetön ajanjakso.

Unettomin terkuin,

Elina



sunnuntai 14. elokuuta 2016

Miksi tyttö ei saa olla tyttö ja poika poika?

Mä oon ehkä sitten vanhanaikainen tai muuten vain en ymmärrä tätä nykyajan meuhkaamista sukupuolittomuudesta tai siitä, että ei saa tytötellä tai poikitella -on vain lapsia. Olen lukenut kuukauden sisään useamman blogikirjoituksen, joissa päivitellään sitä, että tytöille myydään kaupoissa pinkkejä vaatteita ja pojille sinistä. Ja voi kauheeta, että kassalla kysytään meneekö lahja tytölle vai pojalle, että osataan valita oikeanlainen lahjapaperi. Ja että tytöille tuodaan lahjaksi nukke ja pojille jalkapallo. MITÄ SITTEN????
Kun neiti puki itse itsensä :)

Eikö ihmisillä ole oikeasti oikeita ongelmia? Tai mitä sillä on väliä, jos kaupassa lahja paketoidaan pinkkiin tai siniseen paperiin? Voi himputin pimpulat vaan. Se on ONGELMA, että jossain kulttuureissa tyttölapsia naitetaan alaikäisenä pois kotoa ja poikalapset laitetaan sotimaan kun ase pysyy kädessä. Se on ongelma, että tyttölapsia silvotaan ja että vain poikalapset pääsee kouluun. 

Ongelma ei ole, että meidän 2-vuotiaalla on tässä kuussa synttärit ja hän todennäköisesti saa lahjaksi mekkoja, jotain pinkkiä, eläinleluja, meikkejä ja muuta tyttömäisen suloista. Jos sitten isompana, kun osaa itse pyytää ja haluaa vaikka laittaa päälleen sinisen paidan ja lähteä pelaamaan jääkiekkoa niin se on aivan yhtä ok. Mutta mä en siis kertakaikkiaan ymmärrä, miksi en saisi kasvattaa tyttölastani kuin tyttöä ja pukea hänet pinkkeihin? 

En käsitä, että mitä pahaa siinä on, että on olemassa niin sanotut tyttöjen ja poikien lelut? Jos joku haluaa vääntää rautalangasta, niin welcome. Kuuntelen kyllä, en tiedä, olenko silti samaa mieltä. Kyllä tyttö voi leikkiä parkkitalolla ja autolla siitäkin huolimatta, että ne mielletään poikien leluiksi. 
Äidin tytöt valmiina juhliin <3

Ymmärrän myös sen, että on lapsia, jotka eivät ole kumpaakaan sukupuolta tai että he myöhemmin kokevat olevansa väärän sukupuolen vankeja. Se on valitettavaa, mutta minusta avoimuus ja kannustus sekä hyväksyminen tässä asiassa on tärkeämpää, kuin meuhkaaminen tyttö- ja poikalasten vaatteiden väreistä. Se, että jokainen meistä saa olla mitä on ja on tyytyväinen itseensä ja saa elää onnellista elämää -sillä on väliä.

Minusta on kertakaikkiaan naurettavaa, että jos olen lasten kanssa leikkipuistossa ja hiekkalaatikolle tulee muita lapsia, etten saisi sanoa, että "älä ota tytön kädestä lapiota." Tai että, "Poika laskee ensin mäen, sitten on sinun vuoro." Miksi pitäisi sanoa vain lapsi? Mikä se pointti tässä kaikessa sukupuolittomuudessa on? Ihminen on aina ihminen ja pääosin mies tai nainen -miksi sitä ei saisi käyttää tai näyttää? 

Terkuin Kati :) minä lähden nyt valmistelemaan 2-vuotisjuhlia pinkein serpentiinein.